keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Mahtava matikkamatka lastenkirja ja muuta varhaispedagogista tuumailua

Tässä aiemmin Pupesta kirjoittessani tuumasin sitä, että tarvinneeko vauva tai taapero vielä kirjoja, joissa lasketaan ja esitellään numeroita. Oma mietteeni oli asiasta, ettei taito liene vielä tuossa iässä ensisijainen. Mutta lisäksi totesin, että tärkeintä lienee se, että kukin perhe löytää oman mielenkiintoisen kirjan itselleen, ei niinkään sisältö. Vaikka tässä nyt itse blogissani jäljitänkin niitä itsestäni laadukkaampia ja kestävämpiä lastenkirjoja.

Sain Lasten Keskukselta kirjan nimeltä Mahtava matikkamatka (2013), jonka ovat kirjoittaneet Hellevi Putkonen ja Jussi Sinnemäki. Kirjassa on erilaisia matikkatehtäviä, puuhia ja leikkejä matemaattisten käsitteisiin tutustumiseen ja ymmärtämiseen. Kirjaa suositellaan yli viisivuotiaille ja katselimmekin kirjaa sen vuoksi esikoiseni kanssa lähinnä soveltavasti. Esikoinen oli kirjasta heti todella kiinnostunut, löytyihän sieltä ensiksi sivu, jossa äiti kyseli "Kuinka monta sinistä autoa löydät? Kuinka monta rekkaa löydät?" kysymyksiä. Asioiden laskeminen tuntuu olevan jo hänelle kovin mielenkiintoista puuhaa. Kirjan avulla huomasin myös, että esikoiseni tunnistaa numeroita. Kirjaa suositellaan luettavan yksi sivu kerrallaan ja luulenpa, että taustalla lienee ajatus, ettei tehtäviin ensinnäkään kyllästytä niin nopeasti (lapsen oma motivaatio säilyy) ja todennäköisesti tämä tukee myös leikkien kautta tapahtuvaa oppimista. Tämä neuvo on hyvä myös tehtäväkirjoja tehdessä.



Luin hajanaisesti alkuvuodesta artikkelin varhaisista matemaattisista taidoista, joka nousi tämän kirjan mukaan uudestaan mieleeni (Kanerva, Kyttälä, lehdessä NMI Bulletin, 1/13), jossa todettiin varhaisten matemaattisten taitojen kehittyvän ennen kouluikää. Ja tiedämmehän, että monessa maassa oppivelvollisuus alkaa varhaisemmin kuin Suomessa. Vaikka itse en toivo Suomeen varhaisempaa oppivelvollisuutta, tiedän, että moni päivähoito ottaa pedagogisissa suunnitelmissaan nämä varhaiset oppimisentaidot huomioonsa arjentoimintojen lomassa, leikien kautta. Meillä esikoinen on ollut kotihoidossa ja jos (hyvin?) käy, niin hän saattaa olla näin jopa esikouluikäänsä asti (ajatus, joka hieman huimaa minua) ja minun on pakko todeta, että olen välillä miettinyt osaanko kotiäitinä tarjota yhtä virikkeellistä ja monipouolista ja hitsi vie Laadukasta hoitoa, kuten hän saisi päivähoidossa. Todennäköisesti en mutta toki annan kotihoidolla erilasia positiivisia asioita lapseni kehitykseen. Älkää ottako tätä nyt mitenkään liian vakavissaan mutta olen ihminen joka ajattelee paljon, siis myös tätä. Sillä uskon, että omalla tavallaan lapsi kyllä oppii hyvin paljon ja yllättävän varhain ihan oman motivaationsa kautta jos kehitys etenee tavanomaisesti. Silti itsestäni tuntuu kivalta, myös oma lehmä ojassa siis itseäni viihdyttäen, tarjota lapselleni välillä erilaisia juttuja arkeen, olipa kyseessä jumppakerho yhdessä, museokäynti, sormiväreillä maalaaminen tai vaikka sellaisten kirjojen ja lehtien "esilläpito", joista voi oppia ns. akateemisiakin asioita leikin ohella. Tämä varmasti kuulostaa ällöttävän laskelmoivalta vanhemmuudelta mutta totuuden nimissä on kerrottava, että epäonnistun tässä monipuolisuuden tarjoamisessa aika ajoin ja hätkähdän todellisuuteen jonkun (blogi)tekstin kautta "Ai niin se yhdessä leipominen, taas se on jäänyt!". Ja kaikenlisäksi en tokikaan suunnittele pedagogisesti omia arkipuheitani, jossa vilahtelee laskupuuhia ja vaikka värien ihmettelyä ihan ohimennen, luonnostaan.



Ajatteluni harhautui siis näin kauas tämän kirjan myötä. Mutta väistämättä Mahtava matikkamatka kirja tuo mieleeni erilaiset puuhakirjat, joskin tämä on kovakantinen opus, jossa kerrotaan muun muassa automatkoilla tehtäviä leikkejä (I like!), ajanhahmotusleikkejä ja onpa mukana jopa Hölmöläissatukin. Kirjassa on myös Anita Polkutien kaunis kuvitus, joka kutsuu luokseen. Ja sisältö on selvästi laadukasta ja hyvää. Tässäpä taas ristiriita useimpiin markettien tehtäväkirjoihin, joissa usein kannen disneyhahmojen kimaltelun lisäksi sisältö onkin vähemmän kimaltavaa, joskus jopa tylsää, pikselimassaista ja sisältö varsin sekalaista, eikä niistä saa selvää minkä ikäiselle ne ovat tehty (liian vaikeat tehtävät ymmärrettävästi latistavat pienen kynäilijän heti alkuunsa). Ainoa laadukkaampi tehtäväkirja sarja minkä olen löytänyt on Oppi ja Ilo sarjan tehtäväkirjat. Mutta, anteeksi nyt vain, miksi oi miksi ne kuvat ovat kuin suoraan ensimmäisistä tietokonepeleistä? Vaadin laadukasta sisältöä ja kuvitusta lasten tehtäväkirjoihin! Kyllä lasten varhaisten kynätaitojen ja nimenomaan oman orastavan ilon ja innon tukeminen on tällaisen laadun ja vaivannäön väärti!



Mahtava matikkamatka saa minulta 4/5 pistettä, kirja sopii hyvin päivähoitoihin, jopa kouluihin ja koteihin. Uskoisinpa, että lapset, joilla ei ole sisäistä sykettä matematiikkaan ja numeroihin voisi löytää tämän kirjan myötä kivoja tapoja oppia leikkien avulla matematiikan perustaitoja, joille kaikki muukin tuleva matematiikan opiskelu pohjautuu.

Tehdäänkö teillä tehtäväkirjoja? Osaatko vinkata jonkun laadukkaan tehtäväkirjan alle kouluikäiselle? Mitä muuta tämän tason kasvatustuumailuni teissä herätti? Naurettavaa, turhaa vai mielenkiintoista? Opetellaanko teillä yhdessä jotain asioita tarkoituksenmukaisesti?
(Ihan muuten vähän nauratti, kun tätä kirjoitusta kirjoitellessani taustalla soi Siinan Taikaradio cd, joka on täynnä opettavaisia lauluja!)


"Meneillään oli autojahtileikki. Veeti valitsi jahdattaviksi punaiset henkilöautot."

- Putkonen ja Sinnemäki: Mahtava matikkamatka

7 kommenttia:

  1. Nyt kuulosti sellaiselta, että tämä on ostettava. Meillä tuo esikoinen on tosi kiinnostunut laskemisesta tällä hetkellä, joten tuollainen kirja voisi olla mainio. Tehtäväkirjoja meillä on tehty toisinaan, mutta mikään ei ole iskenyt yli oisten. Vähään aikaan ei olla nyt puuhailtu moisia, mutta ehkä olisi taas aika. Ja kyllä meillä joskus kysellään esim. niitä värejä ihan tarkoituksella, mutta ei nyt kovin usein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva, kun vastasit :)! Ja hauska, että kirja kuulosti kiinnostavalta. Tällaiset kirjat voivat hyvinkin jäädä kirjastossa huomaamatta, koska ovat ehkä tietokirjaosastolla tms?
      Tuon tekstin jälkeen muistin, että hitsi meillähän on sellainen Lasketaan 1-10 korttipeli ja etsin sen, esikoinen oli tosi innoissaan siitä. Siinä on erilaisia "numerotunnistuspelejä" ja sitten pikkutehtäviä "kummalla pupulla on enemmän porkkanoita" ja kuvasta pitää katsoa itse vastaus.
      Kirjassa oli mielestäni hyvin erilaisia laskujuttuja, toiset selvästi vanhemmalle.
      Tosiasn kyllähän kerhoissa ja pvähoidoissa on väriteemoja yms. niin minustakin on kiva välillä ottaa jotain esille, kuten muodot puppekirjassa. Siitäpä tulikin mieleen, että monella kirjahahmolla on näitä "esikoulukirjoja", ne ovat olleet myös tosi kiinnostavia esikoisesta esim maisa, puppe, scarry... Minulla on kaapissa jemmassa Miinan ja manun kirjaimet ja numerot, lieneeköhän se hyvä esikoisestani.

      Poista
  2. Meillä on jotain tehtäväkirjoja ollut, mutta esikoinen oikeastaan aina mieluummin piirtää. Ranskassahan löytyy kesäksi tehtäväkirjoja joka luokka-asteelle (siis 3-vuotiaista lähtien) ja kai niitä aika monissa perheissä teetetään, kun joka kustantamolla on oma sarjansa ja niitä myydään ihan joka paikassa.

    Matikka on musta sellainen juttu, joka hirveän helposti sujahtaa myös niihin arkipuuhailuihin, kaikkeahan voi laskea ja pähkäillä, mitata ja vertailla. Meillä mies ehkä enemmän tuo erilaisia "opetustuokioita" lasten elämään, mä olen koettanut vähän tietoisestikin sitä välttää, kun kerran ovat siellä ranskalaisessa "koulussa" jossa kyllä tuo akateeminen puoli on ihan riittävästi esillä, sieltä 3-vuotiaasta alkaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella mikä kulttuuriero lasten tehtäväkirjoissa! Olisipa ihana päästä katsomaan ranskalaisia tehtävä/oppikirjoja 3-vuotiaalle. Kuvittelen ne mielessäni värikkäiksi ja kauniiksi kuvituksiltaan :)!Miksihän täällä kustantajat eivät ole kokelleet siipiään tällä saralla vai ovatko ja ei myy?
      Tuo matikka arjessa on totta: kokkailut, monta palikkaa rekan kyytiin, monta nakkia otat jne. Numeroita on joka puolella, kuten kirjaimiakin. Esikoinen on nyt ihastunut kysymysmerkkien bongailuun :D.
      Kiva kun vastasit, toivoinkin saavani kuulla ranskalaisesta systeemistä :).

      Poista
  3. Sulla on saman suuntaisia pähkimisiä kuin meilläkin. :) Meillä opiskellaan matematiikkaa, kirjoittamista, lukemista, englantia ja taiteita. Muksut ovat 2 v ja 3 v. Meillä tehdään tehtäväkirjoja, mutta uskon että pienten lasten matematiikan oppimisessa toiminnallisuus on tärkeää ja siksi muut tavat - sellaiset kuin Mahtavassa matikkamatkassa käytetään - ovat parempia. Hyviä tehtäväkirjoja ei sitä paitsi minustakaan pienille ole. Kirjoitin juuri Mahtavasta matikkamatkasta ja linkkasin sun blogisi, kun näytit kirjaa jo pitkällisesti käsitelleen http://lasteniparhaaksi.blogspot.com/2013/05/kirja-mahtava-matikkamatka.html.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai :) olipas kiva kun kävit vinkkaamassa oman tekstisi tästä kirjasta! Käynpäs lukemassa :).
      Itsellä se erilaisten puuhien arjessa pitäminen auttaa myös omaan jaksamiseen ja tällä hetkellä myös 3v on jatkuvasti tekemistä vailla ja "pelkkä leikkiminen" ei ole enää koko päivän puuhantarpeet tyydyttävää. Mutta kullakin perheellä omat tapansa ja tarpeensa :).

      Poista
    2. Meilläkin tuo muksujen kanssa puuhailu on paitsi lasten viihdytystä myös ehdottomasti äidin mielenvirkistystä. :)

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!