sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Blogien lastenkirjaviikon 2014 kiitos ja niiaus


Liirum laarum lops,
on aika sanoa tops.

Mä kiitän ystävä-Euccoa,
viisasta Päivi-kummia,
Otavaa, Lasten Keskusta
ja J. Pikkukettua.


Luimme yli kahdeksankymmentä kirjoitusta,
runoista ja saduista,
lukemisen ilosta.

Saimme paljon tietoa,
vinkkejä ja intoa-
lukea lisää, lisää, lisää lastenkirjoja!

Siis kirjan tekijä kultainen,
kuule meidän äänemme.
Tee tärkeää työtäs iloiten,
ja muista lapsemme.




Lasten Keskuksen arvonnan voittajia ovat:
(voittaja, ole hyvä ja ilmoita katuosoitteesi 6.4.2014 mennessä s-postiini:
bleue.bleuey(täti)gmail.com 
Huom. myös Periaatteen nainen ja linnuton puu, runokirjojen voittajat!)




1. Leslie Patricelli: Paukku - Elma, With Arms Wide Open blogista
2. Itkonen, Pentti: Kaikki hyvin kasvimaalla - Marjatta, Marjatan kirjaelämyksiä blogista
3. Teräs, Pertamo: Olga orava ja metsän salaisuus - Jonna Kirjakaapin kummitus blogista

Arvonnan suoritin esikoiseni avustuksella. 

Onnittelen lämmöllä voittajia, kiitän kaikkia Blogien lastenkirjaviikon 2014 osallistujia, jatkamme samaan malliin arjessa ja vaadimme jatkossakin lastenkirjalta laatua! 


Hyvä lastenkirja on aarre. Hyvä lastenkirja on taidetta. 
Lukeminen lapselle kannattaa aina.


nöyränä,
ilolla,
kiittäen,
bleue

lauantai 29. maaliskuuta 2014

J. Pikkuketun runokirjojen voittajat!

Tämän päiväisen arvonnan palkinnot olivat J. Pikkuketun lahjoittamia ja kolme onnellista voittaa siis näin ihania juttuja, joista minäkin vielä kirjoittelen esittelyä...



Lauantai-illan arvonnassa voittajat ovat (kuulostan lottoarvonnan kuuluttajalta, hyvää iltaa):


1. tuulista
2. linnuton puu
3. Periaatteen nainen

Paljon onnea kaikille voittajille! Ilmoittakaa sähköpostiini osoitteenne 6.4.2014 mennessä, niin saatte runoilijalta postia :)! Ja s-postini on: bleue.bleuey(täti)gmail.com

Ja kaikki jotka jäivät ilman, linkkaan ja vinkkaan vielä kivan kaupan mistä J. Pikkuketun tuotteita löytyy: Riimikirppu. Ja Johanna lupaili, että kirjoittamalla lisätietoja kohtaan sanan: lastenkirjaviikko, saa nyt vielä -50% alennuksen... Että! Kyllä meitä lykästää! Kiitos J. Pikkukettu ystävällisyydestäsi ja ihanasta yhteistyöstä vielä näin tätäkin kautta!

Huomenna pistetään Blogien lastenkirjaviikon pillit pussiin ja lorut muistoihin. Puolilta päivin päättyy osallistuminen suureen arvontaan ja yritän postata ennen illan jumppaani vielä voittajat ja loppupostauksen sekä koota viimeiset postaukset koontiin, siellä onkin jo 69 postausta (kyllä), katsotaan saammeko vielä lukua huomenna isommaksi :)!

Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille!


"L
Lomelettu lammikossa,
kelluu pikku aallokossa,
lainehilla lautailee,
hillopullaa haikailee."

- Johanna Kettunen-Huang: Aivan ihanat aakkoset

Lastenkirja lapsuudestani (Blogien lastenkirjaviikko)

Tästä on jo pitempi aika, kun näin mainoksen, jossa vilahti piirretty musta kissa, jähmettyi hetkeksi paikoilleen ja jatkoi taas matkaansa. Mainos pysäytti myös minut! Aivan yhtäkkiä minulle tuli valtava, hyvä muisto lapsuudestani, ja siihen liittyi salmiakkinen maku! Mainoksen kuva muistutti minua jostain ja mietin, missä olin tuon kissan ennen nähnyt? Mainos oli yhtä aikaa raivostuttava ja ihana, kun en yhtään saanut mieleeni mistä kuva on niin voimakkaasti jäänyt mieleeni. Veikkasin lastenkirjaa mutten osannut sanoa tarkemmin.



Meni pari vuotta eteenpäin ja näin kaupan kirjahyllyllä hyvin tutun oloisen sormilorukirjan Peukaloputti ja luumupuu (Kirjalito, 10. painos, 2001, ensimmäinen painos vuodelta 1980, suomentanut Kaarina Helakisa), tunnistinkin sen heti runokirjaksi lapsuudestani ja katselin sivuja kiinnostuneena. Ja siinä se oli! Teki mieli hihkua kaikille kaupan asiakkaille, että katsokaa se Kissa! Tässä se nyt on!


Tämä kokemus on saanut minut ajattelemaan miten voimakkaita muistikuvia lastenkirjojen äärellä saatetaan luoda. On tosi jännä miten liitän tuohon kissan kuvaan todella paljon positiivisia muistoja ja jopa siis makuja (olen salmiakki-ihminen). Ja kun luen tuon kuvan runon uudestaan:

"Nipsun napsun nakki,
tapsun topsun tossu.
Kuka kumma viiruviiksi
uunin taakse kakki?
Olikos se Putte-possu,
olikos se kumisaapas?
Arvatkaapas! Arvatkaapas!
Olikos se Kille-kissa
vai Villen aamutossu?
Vai oliko se kanan laps -
läps, läps, taps taps!" 

Niin, kun luen tuon runon uudestaan, huomaan, että siinä yhdistyy monta asiaa mitä nykyäänkin lastenkirjoissa arvostan. Hyvä kieli (kiitos Kaarina Helakisan taidokkaan loruttelun), kauniit, värikkäät ja selkeät kuvat, huumori ja hulluttelu (muistan täysin miten jännältä ja hurjan hyvältä tuntui, kun vanhempani lukivat tämä lorun 1980-luvulla!), hyväntuulisuus ja satumainen lumo, ripauksella opetusta. 



Tämä kirja löytyy nyt omasta kirjahyllystäni. Ja taidanpa kokeilla ottaa sen lapsilleni lukuun. Mitä luulette, tykkäävätköhän? Muistaako joku toinen Blogien lastenkirjaviikon viettäjistä tätä kirjaa? Mielessäni kävi, että onkohan näitä ollut jopa äitiyspakkausten mukana? Ja mikähän lorukirja tänä vuonna on äitiyspakkauksessa?

Ja suosittu lastenrunokirjojen arvonta jatkuu vielä. Kuittailen arpalippuja vielä illemmalla ja julkistan illalla myös voittajat! Huomenna onkin sitten viimeinen lastenkirjaviikkopäivä, lepopäivä, koontipäivä.


"Tämä on se peukaloputti,
jonka pihalla kasvaa luumupuu.
(...)"

- Peukaloputti ja luumupuu (suomeksi riimitellyt Kaarina Helakisa, tekijä tuntematon)

Pika-arvonnassa lasten runokirjoja!

Tänään kolmella onnellisella on mahdollisuus voittaa kaksi ihanaa lastenlorukirjaa hauskassa kassissa! Kyseessä on Johanna Kettunen-Huangin Riimikirpun runolaari ja Aivan ihanat aakkoset, jotka on kuvittanut Riitta Maliniemi (2013, Tinydradon tmi). Pikkukirjasessa on hauskoja aakkosloruja ja isommassa "täynnä touhua ja tohinaa, elämää myötä- ja vastamäessä". Ja pakko todeta, että harvoin näkee näin kutsuvia kirjankansia (Tiina Pietiläinen) kiiltävine yksityiskohtineen ja kirjojen sisältökin on kullan arvoista!




Lastenrunoilija J. Pikkukettuun meillä olikin ilo tutustua Blogien lastenkirjaviikon 2014 kunniaksi vierailevan blogipostauksen kautta, joka löytyy täältä :)!


Arvonnan säännöt:

1. Yhden arvan saat jättämällä kommenttilaatikkoon tervehdyksen yhteystietojesi kanssa.

2. Kaksi arpaa saat jättämällä kommenttilaatikkoon tervehdyksen yhteystietojesi kanssa ja olemalla lukijani (mainitse tämä kommentissa). Uudet lukijat ovat tietenkin tervetulleita arvonnassa mukana!

Arvonta alkaa än yy tee nyt ja aikaa osallistua on tänään (la 28.3.2014) kello 19.00 asti. Julkistan kolme onnekasta voittajaa heti pikimmiten!
Onnea kaikille arvontaan!


"Timantin tahtoisin sinulle kantaa,
vaan ei ole minulla muuta antaa,
kuin tämä kedon pieni kukka,
ja lämmöllä valittu urheilusukka."

- Johanna Kettunen-Huang: Timantti, kirjasta Riimikirpun runolaari

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Pompom aamusta iltaan -kuvakirjan voittaja on...

Tänään pika-arvonnassa arvottiin Nina Pirhosen Pompom aamusta iltaan (Otava, 2014). Arvonta toteutui yhteistyössä Otavan kanssa. Ja voittaja on...





Maria Sinisen linnan kirjastosta! Paljon onnea Maria!
Ole hyvä ja laita osoitetietosi minulle s-postiin bleue.bleuey(täti)gmail.com 6.4.2014 mennessä!



Kiitos kaikille osallistujille ja hyvää perjantai-iltaa!
Ja parempaa onnea uuteen pika-arvontaan.
Ai mihin?
Huomiseen!


"Pian onkin jo iltasadun aika.
Hyvää yötä!"

- Nina Pirhonen: Pompom aamusta iltaan

Tämän päivän kirjastolöytöni (Blogien lastenkirjaviikko)

Näköjään minä intauduin teidän postaustenne kautta kirjoittelemaan näitä sangen arkisia Sinisen keskitien lastenkirjapostauksia myös näin Blogien lastenkirjaviikollamme, vaikken ollut näin suunnitellut.

Kävi nimittäin niin, että innostuin kaikista kirjavinkeistänne mitä te olette vinkkailleet, että tein kirjastoon heti varauksia ja tänään, heti kun vapaus koitti, kirmasin ylhäisessä yksinäisyydessäni kirjastoon. Sillä sanottakoon nyt lastenkirjaviikon piipahtelijoille ja superihanille uusille lukijoilleni, että tämä blogisti rakastaa meidän kirjastosysteemiämme ja käyttää verorahansa sen suhteen huolella. Katsokaapas nytkin hyvät lastenkirjojen lukijat, miten upeita löytöjä!


Aivan uusia Pikkukavereita, aiempi esittely täällä!

Talo metsässä on esitelty lastenkirjaviikolla täällä
ja Sinisellä keskitiellä Inga Mooren uusin täällä.

Viiruja ja Pesosia muisteltiin lastenkirjaviikolla täällä

Lastenkirjojen äänikirjojen esittelyjä löytyy netistä vähän.
Tulisko Sinisellä keskitiellä esitellä niitäkin?

Kulta pieni on vilahtanut useassa blogissa lastenkirjaviikollamme, mutta ainakin täällä.
Lisäksi kikkarakirjan bongasin suosituksista täältä

Ja kirjojahan piti lukea heti kotiin saavuttuani. Luimme uuden Maisan, se oli hauska. Luimme kaikki Pikkukaverit, niissä on mielestäni hyvä suomennettu lorutus mukana (suomentaja Susanna Hirvikorpi) ja kirjasarja on hyvä pahvikirjasarja.


Lisäksi luimme Pikkumyyrä joka tahtoi tietää kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä.


Luimme myös ensimmäisen luvun ensimmäistä Risto Räppääjää- vanhat lukijat huomaavat tämä uudeksi aluevalloitukseksi. Aika vain näyttää jaksaako esikoiseni kuunnella kirjaa enemmänkin. Minulle ensimmäiset Risto Räpppääjät ovat jo entuudestaan tuttuja, ääneen luettuna.

Luimme Kulta pieni, joka oli hyvin hempeä ja esikoinen vaati heti kikkarekirjaa vastapainoksi (johon äiti vastasi innokkaasti Joo!).

Esikoiseni katseli 1001 bilar kirjaa ja kuopus mahdollisesti jo kaikki loput kuvissa näkyvät (kyttäsin vainoharhaisesti vieressä, etteivät sivut vaan repeydy).


Blogien lastenkirjaviikon kunniaksi lupaan blogata toivomastasi kuvissa näkyvästä kirjasta, jos näin haluat. Vinkkaa kommenttilaatikkoon pyyntösi, ja minä ihmettelen ensi viikolla taas mitä olen mennyt lupaamaan!

Muistakaa Pompom pika-arvonta, aikaa on vielä tänään (pe 28.3.14) klo 19.00 saakka ja voittaja ilmoitetaan heti tänä iltana! Mukavaa perjantai-iltaa!

Ja niin,
käytkös sinä kirjastossa...?


"Keke nauraa niin että popcornit lentelevät pitkin lattiaa."

- Lucy Cousins: Maisa menee elokuviin (Wsoy, 2014), ja syy miksi minun pitää tehdä tänään popkorneja

Pika-arvonta: Uusi värikäs Pompom -kirja!

Minulla on ilo arpoa tänään Blogien lastenkirjaviikon kunniaksi pika-arvontana ihana pahvikuvakirja Nina Pirhosen Pompom aamusta iltaan (Otava, 2014), josta kirjoitin ihan vasta täällä ! Kirja on värikäs ja supersöpö ja sopii noin vuosikkaasta eteenpäin. Arvonta suoritetaan yhteistyössä Otavan kanssa!

Tämä kirja on kuin karkki! Ja hyvä osoitus siitä, että pahvikirjat ovat aivan yhtä arvokkaita kuin muutkin kirjat, kaiken lisäksi ne ovat kasvavan lapsen ensikirjoja, joilla kutsumme vauvat ja taaperot kirjojen äärelle! Minusta laadukkaaseen ensikirjaan kannattaa panostaa- mieluummin laatuun kuin määrään.



Arvonta menee näin:

1. Yhden arvan saat jättämällä kommenttilaatikkoon tervehdyksen yhteystietojesi kanssa.
2. Kaksi arpaa saat jättämällä kommenttilaatikkoon tervehdyksen yhteystietojesi kanssa ja olemalla lukijani (mainitse tämä kommentissa). Uudet lukijat ovat tietenkin tervetulleita ja arvonnassa mukana!

Arvon siis yhden Pompom aamusta iltaan -kirjan.

Arvonta-aika alkaa än yy tee nyt ja kestää tämän päivän klo 19.00 asti (perjantaina 28.3.2014). Voittajan ilmoittelen pikimmiten! Arpaonnea kaikille!
(muokattu: Selvensin yhteistyökumppanin tuonne alkuun pe klo 8.51)

Ja oikein aurinkoista viikonloppua!


"Kuka piileksii teepannussa?"

- Nina Pirhonen: Pompom aamusta iltaan

torstai 27. maaliskuuta 2014

Tämän päivän lastenkirjamme 2 (Blogien lastenkirjaviikko)

Toiset arkipäivät tuntuvat väsyttävämmiltä kuin toiset, mutta aina hyvät kirjat antavat lohtua. Tänään aurinkoisessa ilmassa ulkoillessamme, esikoinen totesi yhtä äkkiä: "Luetaan äiti tänään se Apo Apposen joulukirja!" . No mutta toki... Noin puolessa välissä Joulu on ovella, Apo Apponen! -kirjaa (Juhani Känkänen, teos 2013) esikoinen totesi, että: "Ja se toinen luetaan kans!". Toki... Sillä Hyvää huomenta Apo Apponen! on yhtä hyvä kuin se joulukirja, vaikka keväällä luettuna, ja kumpikin omassa luokituksessani viiden pisteen kirjoja (klikkaa kirjannimiä). Näihin kirjoihin kannattaa Tatu ja Patu-fanien tutustua, sillä näissä on huippuannos hyvää huumoria ja kielellistä leikittelyä!



Kaksivuotiaallani on valloittava uhma päällä. Siis äänivallit ja pienen talon neliön valloittava. Tänään yritin vastata siihen pienillä päikkäkirjavalinnoillani. Eli hyvää mieltä ja vähän ymmärrystä.

Pupu Pikkuruinen on Gillian Shieldsin kirjoittama ja Polona Lovsin hyvin kauniisti ja hempeästi kuvittama kirja (Kustannus-Mäkelä, suomentanut Terhi Leskinen, 2013, omasta kirjahyllystä) perheen pienimmäisestä pupusta, joka ei osaa vielä pomppia. Ja äidille pitäisi saada lahjaksi kukkia puusta, mutta kun ei yllä, niin ei yllä! Mikä suru. Onneksi kuitenkin pieni pupu ymmärtää, että pienetkin asiat, kuten hän itse, ovat kauniita.




Toiseksi luimme suosikkini Tracey Corderoyn Tämä on minun! (Kustannus-Mäkelä, suom. Raija Rintamäki, 2012) kirjan, jossa Pikkukarhu harjoittelee Tiikeri pehmonsa lainaamista kaverille. Helppoa tämä ei ole mutta onneksi lopuksi saadaan sopu ja jäätelöä. Corderoylta tuli vasta uusi kirja, jota ihastelin tässä postauksessa. On myös erinomainen kirja uhmaikäiselle!

Kolmanneksi luimme Markus Majaluoman Hulda kulta, luetaa iltasatu! (Wsoy, 2010). Majaluoman lastenkirjat ovat myös Känkkäsen ja Havukaisten tapaan todella hauskoja kirjoja ja vähän samalla "twistillä", joten kannattaa ehdottomasti lukea. Ihan hirvittävän hyvä kirja ja kuvitus niin pikkutarkkaa, että voi vain ihailla.



Iltalukuun meillä jäi päivään sopiva Tuula Korolaisen kirjoittama ja Christel Rönnsin Kissa Kilin kiukkupussi (Tammi) ja postilaatikkoon pyydöstäni kustantajalta tupsahtanut uunituore Ulla Lehtosen kirjoittama ja Sari Airolan kuvittama Metsä outo vieras (2014, Lasten Keskus), jonka esittelen blogissani myöhemmin.



Olettehan jo lukeneet päivämme iloksi J. Pikkuketun, vierailevan kirjoittajan kirjoituksen? Laittakaahan lastenrunoilijalle rohkeasti kommenttia :)!
Vaikka kirjaviikkoväsymystä lienee jo vähän ilmassa (tai blogistilla huonosti nukuttujen öiden tuomaa päiväunitarvetta) niin huomenna jatkamme taas vähän erilaisin yllätyksin. Kannattaa siis olla valppaana!
Ja päivän uudet haastetekstit löytyvät täältä violetilla


"Ja katsokaa minua! Pupu Pikkuruinen huusi. Pomputi... pomputi... pump... hump... PLÖTS!"

- Gillian Shields: Pupu Pikkuruinen

Johanna Kettunen-Huang: Höpötystä ja runoarkea

Alkusanat:
Blogien lastenkirjaviikolla 2014 saatte lukea Sinisen keskitien blogista 
kolmen vierailevan kirjoittajan ajatuksia lastenkirjoista, 
niiden lukemisesta ja niiden tekemisestä.
Kolmantena pyysin lastenrunoilijan, bloggaajan (Riimikirpun blogi) ja 
höpöttäjän Johanna Kettunen-Huang
alias J. Pikkuketun kertomaan lastenrunojen kirjoittamisesta!
Hauskaa lukuhetkeä ja paljon kommentteja!

Kuvituksen on taiteillut Eucco


HÖPÖTYSTÄ ja RUNOARKEA
Inspis iskee,
sujuu työ.
Taitaa olla keskiyö.
Hyvä juttu!
Pakko jakaa:

- Psst, nukutsä jo? Huhuu? ... HEI! HERÄÄ!
-...mmm....
- Hyvä, sä oot vielä hereillä. Miltä tää kuulostaa?
Hilpeä peruna Villi Hilli
tasamaalla tanssi.
Sergiolla tippui tillisilli ja padassa porisi pasta
fusilli!
- ...äiti? Pliis, mee pois.
Vaan laatua ei inspis takaa.

Mikä siinä onkin, että ne parhaimmat (ja pahimmatkin) ajatukset tulevat mieleeni yöaikaan tai juuri ennen nukahtamista, kun kynä ja muistivihkonen ovat vierineet kauas sängyn alle ja hapuileva käsi löytää vain ranteen täydeltä unisen kissan hampaita? Myös niin tärkeä palauteryhmä on yleensä unten mailla ja loppuyö kuluu intoa kihisten muiden heräämistä odotellessa. Seuraava päivä kuluu sumussa, jonka suojissa toki saa usein aikaan säkeen, jos toisenkin, kun sisäiset estot ovat umpiunessa.

Ihan vaan pikkuinen kettu
Lapsille lukemisen aloitin jo hyvissä ajoin, kun erehdyin näkemään dokumentin japanilaisäideistä, jotka opettivat vielä kohdussa oleville lapsilleen viulunsoiton lisäksi myös hiragana- ja katakana –merkkejä. Kyllähän minunkin jälkeläiseni nyt ainakin lukemaan oppisi jo ennen syntymäänsä. Paljon luinkin, vaikka tekniikkani oli kopioitu suoraan Avaruusboltsit -elokuvan Lordi kypärältä: Oli kerran kuningas ja kuningatar ..syvä sisäänhengitys...joille syntyi pikku tytär...syvä uloshengitys pilkun kohdalla...prinsessa.. *hauks, hauks, hauks* happi loppuu! hengityksen tasaamista...Adalmina.

Ja toimihan se. Kaikki kolme kiinnostuivat vuorollaan kirjoista jo sylivauvoina, järsivät kulmat ja itkivät itsensä uneen, kun erehdyin laulamaan illan iloksi tuntemiani kansanlauluja. Itkut vähenivät, kun älysin jättää (omatekoiset) sävelet pois.
Järsitty kirja
Lapset ovat nyt aika isoja, eikä yhteistä luettavaa oikein löydy, vaan onneksi on tämä lorupuuhani! Lukuhetkiä tulee silloin tällöin ja yhteys ärtsyyn teiniin säilyy, kun hokee juuri keksimäänsä riimiparia tai lausuu parin yön takaista runoromaanin alkua. Ei ole Shakespearen näytelmät ja Canterburyn tarinat menneet hukkaan, vaikka nuorena luin niitä lähinnä habitukseeni sopivien kansien vuoksi.

Yhtenäkin päivänä teini kulki synkkänä jääkaapille. Arvelin, että pieni piristys olisi paikallaan ja aloin aukoa pää..suutani:
- Elämä on iloa täynnä monta...
Teini siirtyi olohuoneeseen. Minä perässä kädet halaukseen ojennettuina.
- ...täynnä monta...
- Äiti!
Ahaa, tunnistin angstin. Taktinen vetäytyminen, etähali ja lentosuukko. Tekstityylin vaihto:
- Vähänkö mua ärsyttää, ihan joka...
Ovi paukahti asunnon toisessa päässä.

Minä jäin hyrisemään onnellisena. Nuoreni puhui minulle! Tuota voi kokeilla myös uhmaikäiseen. Omalla vastuulla...

Lorut sopivat kaikille ja ovat mukavia lukea ja kirjoittaa. Riimeillä tai ilman. Niitä pystyvät luomaan ihan pikkuiset ja jo kypsään ikään ehtineet ärtsyikäisistä puhumattakaan. Ja kuinka niitä tunteita pystyykään ilmaisemaan tarvittaessa hyvinkin lyhyesti tai ah, niin riipaisevan kauniisti. Sanavarastonkaan ei tarvitse olla suuri. Sopivaa puuhaa niin sanasujuville runebergeille kuin jäyhille metsien miehillekin.

Yksi sivu muistivihkosesta
Loruissa ei tarvitse pidätellä, eikä laskea tavujakaan, jos ei siltä tunnu. Sen kuin antaa mennä. Oma pikkuiseni sai pari vuotta sitten puettua tunteensa hienosti runomuotoon, kun äitinsä oli illan höyrynnyt aakkoslorujen parissa, ja ruoka oli jonkin aikaa ollut ”kohta” valmista.

H-LORU
Äiti, sä oot ihan höpsö.
Höpsö, höpsö,
höpsö, höpsö, höpsö.
Onko nyt kohta?
A.H. 4v.


Höpöttäminen on hyvästä!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Tämän päivän lastenkirjamme (Blogien lastenkirjaviikko)

Minulle lastenkirjablogin kirjoittaminen tuntuu luontevalta ensiksikin siksi, että meillä luetaan paljon erilaisia lastenkirjoja ja toiseksi sen vuoksi, että minulla on joku sisäinen palo jakaa se ilo, kun löydämme kivoja kirjoja. Tämäkin kirjoitus syntyy tässä spontaanisti ja kerron mitä me tänään kahden tunnin ulkoilun ja lounaan jälkeemme lueskelimme, päivälevähdyksemme aikana, kuopuksen nukahtaessa lukuhetken päätteeksi päiväunilleen.



Meillä on ollut nyt tapana lukea kummankin lapsen omia kirjoja. Tämä on välillä erittäin haastavaa yhdessä, sillä ensiksikin esikoiseni 4-v. ei oikein jaksa enää aina kuunnella lyhyitä, pahvisia "vauvakirjoja", vaan hihhuloi helposti. Joskus esikoinen leikkiikin tämän alkulukuhetken ja taas joskus malttaa pienellä tukemisella "istua" kuuntelemassa vieressä. Tämä jälkeen kuopus 1v. siirtyy omaan sänkyynsä, jatkokatselemaan omia kirjojaan, kun luen vielä pidempiä kirjoja esikoiselleni.

Tänään luimmekin pidempiä kirjoja jo kuopukseni kanssa. Lukuhetki meinasi aluksi olla melkoista kiristelyä, kun lapset eivät millään malttaneet rauhoittua mutta lopulta rauhoittuminen onnistui, eikä sitten lapset olisi halunneet lopettaakaan. Luimme seuraavat:

Sanna Pelliccioni: Onni-pojan kierrätyskirja (Minerva, 2009). Olen vähän pikkuhiljaa ihastunut näihin Onni-kirjoihin, sillä aiemmin yksinkertainen kuvitus ja kohtuullisen pitkä tarina kuvakirjassa olivat esikoiseni kanssa luettaessa haasteellisempaa. Nyt esikoinen tykkää Onni-pojan kaikista kirjoista paljon, ja ihme kyllä pian kaksi vuotiaanikin istua napotti tämän kierrätyksen ja yhteisleikin puolesta puhuvan kirjan sanaakaan sanomatta! (4/5)

Pellicionin kirjasta
Anne Vasko: Jellona toinen. Jellona kirjat ovat uskomattoman hienosti tehtyjä. Kirjassa Jellona-lelu menee hännästään rikki ja pelkää joutuvansa romukoppaan. Mutta Jellonapa keksii miten ainutlaatuinen ja hyvä sellaisenaan on, vaikka häntä rikki! Tarina on hauska ja ääntelevä, monipuolinen. (5/5).

Reuterstrand, Wik: Empun uusi ystävä (Kustannus-Mäkelä, 2009, suomentaja Terhi Leskinen). Emput ovat suursuosikkimme. Niissä kuvataan lapsen perusarkea mutta kivalla pikkuhuumorilla. Kuvitus on realistista ja ilmeikästä. Meillä on nykyään melkein kaikki Emput ja kovassa luvussa. Kannattaa tutustua! Empun uusi ystävä kuvaa Empun tutusmista kaveriin leikkikentällä. Tässäpä juuri on taustalla hyvää opetusta miten "hiekkalaatikolla ollaan", eli niitä sosiaalisia taitoja, mistä keskustelimme Rouva Huun kirjoituksen innoittamana. (5/5).

Reuterstrandin kirjasta
Muumien toivomuskirja (WSOY, 2012, suomennos Airi Kurkkala, ei tekijää) on kirja, jota en olisi itse todennäköisesti ostanut mutta saimme sen lahjaksi. Paksusivuisessa kirjassa lasketaan taivaalta tähtiä kymmenestä nollaan, eli aika haastava pahvikirjaikäisille mutta oivallinen lukujonon vahvistukseen opetusmielessä (ns. esikouluikäiselle). Teksti on lyhyttä ja lopussa on onneksi pieni huumorinpilkahdus. (2/5).

Muumikirja
Lopuksi luimme esikoiseni kanssa kolme Lerry Kordanin (Tammi, 2010-2011, suomentaja Mirkka Hynninen, kirjat: Raketilla kuuhun, Kesälomalla ja Rohkeat retkeilijät) kirjaa, jotka lainasin jo aikoja sitten kirjastosta mutta en ollut vielä lukenut, koska olemme lukeneet nyt monta viikkoa oman kirjahyllyn kirjoja. Ja nämä olivat, aivan kuten mieheni previkkana oli kertonut, tosi kivoja kirjoja. Kirjojen pituus on minusta juuri kuvakirjalle hyvä ja soveltuu myös ensikuvakirjoiksi, pahvikirjojen jatkoksi. Kirjoista henkii lapsuuden kunnioitus, leikkien tärkeys, hyvä mieli ja ratkaisukeskeisyys. Kuvitus on mielestäni himppuisen hengetöntä yksinkertaisuudessaan mutta värikästä ja lopulta ihan mukavaa. (3-4/5).

Kordan kolme kirjaa
Tehokasta kuvitusten kuvaamista
Vol 2.

Mitä lastenkirjoja teillä on tänään luettu?
Käykää lukemassa myös aamuinen Lasten Keskuksen ja Tuula Korolaisen teksti ja lastenkirjavinkit!
Ja huomenna Blogien lastenkirjaviikko vaan jatkuu, mitähän meille onkaan luvassa?


"Nella ja Rauha leipovat muffineja.
Oskari leikkii palikoilla.
Pikku Lenni pohtii matkaa kuuhun."

- Korda: Raketilla kuuhun