lauantai 1. heinäkuuta 2017

Sirkus Rinkeli 2: Suuri taikajahti

Tiina Konttilan ja Anne Muhosen toinen Sirkus Rinkeli -sarjakuvakirja on ilmestynyt! Näin kesäkeleilläkin on hauskaa istahtaa välillä varjoisampaan paikkaan ja rauhoittaa itsensä vaikkapa kotimaisen sarjakuvan ääreen. Ja hyvänen aika, kotimaista sarjakuvaa lapsille, se on suorastaan sellainen helmi simpukassa, jonka äärelle todellakin kannattaa kerääntyä. Siis hyvin harvinainen.


Suuressa taikajahdissa mennään nopeassa vauhdissa itse asiaan. Sirkukseen tupsahtaa hihittelevä kirjekuori, joka osoittautuu karkaavaksi taiaksi, jonka Pitkämies niminen henkilö on saanut taikakurssiltaan pohdittavaksi. Kummallisia tapahtumia alkaa sattua ja yhtäkkiä sarjakuvan ruskeavalkoinen värikin muuttuu moniväriseksi! Puusta löytyy mummo ja mitä kaikkea. Tarina soljuu hauskalla ja vauhdikkaalla tavalla eteenpäin, kun taikaa metsästetään pitkin kirjan sivuja.


Suuri taikajahti on mukava pieni seikkailu, jossa on mukana lapsille usein toimivaa pieruhuumoria, mutta kohtuullisissa määrin. Aluksi sarjakuvaa lukiessani yritin etsiä hahmojen kuvauksia, mutta kansisivuilta löytyi vain kuvat ja nimet. Tarina polkaistaan siinä määrin vauhtiin (mikä on hyvä), että aluksi olin hieman häkeltynyt mitä siinä tapahtuu, pian kuitenkin minäkin pääsin seikkailun mukaan ja nautiskelin etenevästä tarinasta. Samalla mietin, että kun lapsi tutustuu sarjakuviin ensi kertoja on varmasti tärkeää, että aikuinen on tässäkin ensin apuna, niin ikään opettamassa kuvalukutaitoa, jotta lapsi pysyy tarinan kärryllä. Itsekin luen romaaneja, en sarjiksia, joten huomasin, että kuvalukutaitoni on karissut käyttämättömyyttään.



Suuri hatun nosto Sirkus Rinkelin sarjakuvan tekijöille, sillä on todella mahtava asia, että lasten kotimaista sarjakuvaa tehdään ja vaikka omin voimin! Ja kyllä, Suuren taikajahdin jälkeen jäin vain odottamaan lisää Rinkelin sarjiksia, joita olisin mielellään lukenut vaikka samasta niteestä lisää!

Kotimaista herkkua on ihmetelty ilolla myös Lastenkirjahyllyssä.


"Tuntuuko teistäkin, että tänä aamuna asiat ovat tavallista enemmänkin... kummallisia!"

- Tiina Konttila (tarina) ja Anne Muhonen (kuvitus): Sirkus Rinkeli ja Suuri taikajahti (2017)

2 kommenttia:

  1. Aivan totta tuo kuvalukutaidon opettamisen tärkeys! Toisaalta pienet lapset opettelevat sitä huomaamattaan myös kuvakirjojen äärellä, mutta onhan sarjakuva sitten taas aivan uudenlainen teksti, joka vaatii omanlaista lukutaitoa sekin. Meillä 5v. pyysi: "Näytä aina sormella, missä ollaan menossa." Minä tykkäsin tuosta, miten värien ilmestyminen on yhdistetty tain paljastumiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvakirjojen äärellä sitä tosiaan tulee harjoiteltua ihan noin vain mutta usein meidän aikuisten olisi hyvä puhua asioita myös ääneen, jolloin oppiminen kävisi tehostetummin :). Lapsesi olikin fiksu, kun osasi pyytää apua! Arvaa, minä itse asiassa mietin sinua tuoss akohdin, kun kuviin tuli värit, se yhdistyi johonkin toiseen kirjasarjaan (Dunne ?), johon toivoit värejä ja mietin oliko se tämä sarjakuva, ja kun luin tätä kävi mielessäni: Kia tykkää tästä muutoksesta :D. Joten sattuipa vahingossa oikein. Minustakin se oli hauska tehokeino taian kuvaamiseen, joskin tykkäsin myös ruskea-valko värityksestä :)
      Kiitos Kia sinnikkäästä vastaamisesta blogiini, täällä olisi muuten niin kovin hiljaista. Kiitos todella :) Ja ihanaa lukukesää teille!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi rohkeasti :)!