torstai 26. lokakuuta 2017

Kettu ja värit

Värien opettelu on tärkeää ja sitä voi tehdä monin tavoin. Minusta on tosi tärkeää, että lapsi pääsee jo varhain kuvataiteen, värien ja piirtämisen äärelle ja siitä tehdään kiehtovaa ja mukavaa. Kynätyöskentely on vieläkin tosi tärkeä taito ja samoin sitkeys työskennellä. Piirtämisen, värityksen, askartelun ja muun taiteilun ohessa oppii monenlaista kärsivällisyyttä, työntekemisen sitkeyttä ja loppuun tekemisen taitoa ja iloa- ja mielekkäällä tavalla. Pöytätyöniloa ei kannata koskaan tappaa tylsillä tehtävillä!



No joo, päästäänpä taas kirjoihin. Kettu ja värit on todella kaunis Mila Teräksen kirjoittama ja Karoliinan Pertamon kuvittama kuvakirja (2017, Karisto, esittelykpl). Tarina on perinteisen sadun oloinen, pienen seikkailumatkan tarina, jossa kettu etsii maailman kauneinta väriä. Väreistä on sivuilla myös värejä esittelevien eläinten runoja, joka on mielestäni kiva uusi lisä kirjailijakaksikon kirjoihin. Runot tosin valitettavasti hieman ontuivat suuhuni osin ja samalla osittain toistuvuuteen pohjautuvat loruttelut sulattivat minunkin sydäntäni, kuten: "Ollapa kuin tähti, joka linnunradalle lähti.". Jo sana ollapa saa minut hykertelevän hyvällä tuulelle.



Karoliina Pertamon kuvitus on kiehtovaa. Siinä läiskyy värit mutta siinä totta vie läiskyy myös ihana mielikuvituksen kirjo. Oli aivan mahtavaa, kun lapseni huomasi, että hetkonen! Mitä näissä kuvissa tapahtuukaan? Osassa kuvitusta on nimittäin hauskasti sivun aihetta liippaavia tekstipätkiä esimerkiksi ketunkasvojen pohjana. Olisikin aika mieletöntä nähdä Karoliina Pertamo työssään, sillä niin paljon tuo kuvituksen moninaisuus ja rikkaus meitä kiinnostaa. Aivan mahtavaa- kiitos! Tämän kaltaisilla kuvakirjoilla voi laittaa rastin taidekasvatuksen vanhemmuusruutuun- ja reilulla kädellä!


"Ooh!
Kun kettu katsoi tarkemmin, pimeys ei ollutkaan pimeää, vaan maailma hehkui värejä."

- Teräs, Pertamo: Ketu ja värjt

tiistai 24. lokakuuta 2017

Siiri ja kumma Kasperi

Tällä kertaapa olikin ovela. Lainasin uusimman Siiri -kirjan suoraan Vuokko Hovatan lukemana äänisatuna, sillä tiesin, että tätä saa lukea. Niinpä lapseni olikin melko innoissaan, kun avasinkin Siirin ja kumman Kasperin -kirjan kannet ensikertaa (Otava, 2017, esittelykpl) ja aloin lukea sitä ääneen: "Mutta äiti minähän tunnen tämän kirjan jo!". Hehee, ovela äiti.


Siiri ja kumma Kasperi on kummallista kyllä taas tosi hyvä Siiri -kirja. En ummarra miten Tiina Nopola sen aina tekee. Pikku-Ottoa harmittaa kamalasti, kun ei pääsekään korkeushyppyaidan yli, tai oikeastaan alkaa lähes potea rimakauhua, mutta onneksi kannustamaan säntää pilvissä asusteleva mielikuvitushahmo Kasperi. Kasperi sanoo vaan että Haudii! (ja lapset huutonauraa!! Eikä tämä kohta ole ainoa!!) ja kannustaa pikku-Ottoa harjoittelemaan. Sillä niinhän se on, että aika montaa asiaa joutuu harjoittelmaan pal-jon, ennen kuin sen taitaa edes joten kuten.



Mervi Lindmanin kuvitus on yhtä lailla uskomatonta. Kuvitus on viimeistellyn täyteläistä, ihastuttavina väreineen kannesta kanteen. Rakastan sitä, että Lindman kuvittaa tasaisella laadulla joka sivun ja jokainen yksityiskohta on selvästikin tarkkaan ja taidolla sommiteltu. Voin kertoa, että hihkuin ilosta kun Siiri-paketin mukana seurasi myös toinen Lindmanin kuvitus...! Siitä myöhemmin lisää.


Siiri ja kumma Kasperi on hullun hauska, mukaansatempaava, ilmeikäs, tunteellinen ja siinä ohessa mukavasti opettava, hyvänmielen lohduttava tarina. Suosittelen kaikille tutustumaan Siiri -sarjaan, sillä se sopii hyvin monenikäisille lukijoille.


Samalla vinkkaan uudesta Heinähattu ja Vilttitossu ja jouluvintiö -kirjasta (Otava, 2017, kirjastolainat), jota meillä on myös kuunneltu äänikirjana sekä lisäksi koululaislapseni luki kirjan kahteen otteeseen itse (pieni peliaikapalkinto mielessään). Äänikirja on taas nuorimmaiseni lempikuunteluita tällä hetkellä. Ja jälleen kerran minä luistan kirjojen toistavalta lukemiselta, mitä jaksan kyllä välillä mutta en ikuisuuksiin, kuten lapseni toivoisivat :) Kirjassa on toisen tasalaatuisin ja upean kuvittajan, Salla Savolaisen ihana kuvitus.

Kyllä Suomessa kelpaa lukea kotimaisia lastenkirjoja!


"Enkö saa edes lukea iltasatua?
- Varmasti et!"

- Siiri ja kumma Kasperi

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Tove Janssonin kuvittama Hobitti

Syksyllä on ilmestynyt kolmas tarkistettu painos Tove Janssonin kuvittamasta J.R.R. Tolkienin kirjasta Hobitti, eli Sinne ja takaisin (2017, tammi, suom. Kersti Juva, esittelykpl). Harry Potterien jälkijanassa perheemme alkoi kuunnella Hobittia, tällä kertaa isin äänellä luettuna. Niinpä minä olen nyt vielä jäänyt Hobitin uusintaluvusta vaille ja kertoilen vain kuulemaani. Itse luin Hobitin joskus nuorena ja vetreänä.


Tove Janssonin kuvitus Hobittiin on tietyllä tavalla yksinkertainen, pimeän kaunis. Kuvitus on meille muumikansalle hyvin tuttua ja siitäkin syystä rakasta. Se on pienellä piiperoisella tavalla synkän romanttinen. Voisin kuvitella, että pohjoisen taituri, Tove Jansson on löytänyt Tolkienin kirjoista jotain meille sopivaa melankolisen väreilyn sävyttämää arkista julmuutta ja hilpeyttä. Omaan makuuni kuvitusta voisi olla kirjassa enemmänkin.


Hobitti oli kuulemma lapsille luettuna hyvä satumainen tarina, jonka kieli oli rikasta ja kertomus syvempää "kuin nykyajan hömpässä". Tarina oli monitasoinen ja paljon symboliikkaa sisältävä. Muistelen itse lukeneeni Hobitin TSH-kirjojen jälkeen, jolloin lukukokemus vaikutti hieman riisutummalta kokemukselta kuin trilogiajätti. Sen vuoksi olikin ehdottomasti tärkeää, että lapset saivat kuulla Hobitin ensin, kuten tarina meneekin. TSH tosin tuli sitten heti perässä, nimittäin isompi halusi välttämättömästi katsoa nuo elokuvat isän kanssa kahdestaan. Se suotiin, vaikkakin ilmeisesti "tylsimmät" taistelukohtaukset mentiin pikakelauksella yli (ne on minusta ihan kamalia- ja tylsiä).



Meillä on myös ollut Hobitti sen jälkeen äänikirjana mutta jostakin syystä se ei ole saavuttanut esimerkiksi Potter -äänikirjojen kaltaista suosiota. Aion ehdottomasti lukea Hobitin joskus itsekin uudestaan, mielellään äänilukuna, jonka todennäköisesti haluan jatkaa myös TSH:n selätykseen. Noh, oikeastaan Potterien lukuhuumassa (viime kirja oli 1050 sivua), ei urakka tunnu kovinkaan pelottavalta!



" 'No niin, tämä on Synkmetsä', sanoi Gandalf. 'Suurin pohjoisen metsistä. Toivon että se miellyttää teitä. Nyt teidän on lähetettävä takaisin nämä mainiot ponit jotka olette saaneet vain lainaksi.'"

- J.R.R. Tolkien: Hobitti, eli Sinne ja takaisin

perjantai 20. lokakuuta 2017

Uusi kuvitettu Potter

Tämän syksyn odotuimpia kuvituksia oli minulle ehdottomasti Jim Kayn kuvitus Harry Potter ja Azkabanin vanki -kirjaan (Tammi, 2017, suom. Jaana Kapari, esittelykappale). Sain siitä jo instan kautta esimakua ja meinasin kuolata... Siis katsokaan nyt:


Meillehän kävi aikoinaan niin, että aloitimme Harry Potterien luvun kuvitetuista kirjoista Harry Potter ja viisasten kivi, ja lukukokemus oli sensaatio, joten sitten jatkoimme kuvitettuna Harry Potter ja salaisuuksien kammiolla mutta sitten kuvitetut versiot eivät pysyneet lukutahdissamme, joten aloimme nauttia ne kuvittamattomina versioina. Tällä hetkellä luemmekin jo Puoliveristä prinssiä.... Voimmekohan koskaan enää olla ilman keskenolevaa Potteria? Entä miten ihmeessä pystyn lukemaan ne viime kirjojen kauheimmat kohdat ääneen? Yksi pahimmista kuolemista on nyt kuitenkin takanapäin. Olin koko loppuillan järkyttynyt kokemastani :D. Lapsi otti tilaneen paljon lungimmin- olihan se van tarinaa!


Mutta onneksi on nämä kuvitetut! Jim Kayn uskomaton taidenäyttö kirjoissa ei jätä kylmäksi, vaan minussa nousee halu lukea jälleen kerran yksi parhaista Pottereista eli Azkabanin vanki, jossa tarinaa riittää ja juonenkäänteitä. Azkabanin olemme lukeneet jo aiemmin ja esitelleet sen täällä.


Kirjamessut lähestyvät ja me kaikki kirjojenystävät odotamme innolla (ja vähän rahallisesti kauhulla) mitä kaikkea messuilta tänä vuonna löytyykään! Vaikka tänä vuonna aion ehkä enemmän keskittyä kuuntelupuoleen ja vain nauttia viisaampien keskusteluista ja puhelahjoista, tulen taatusti tsekkaamaan nimenomaan lastenkirja-annin messuilta. Varsinkin kun osa pyytämistäni kotimaisista kirjoista jäivät nyt saamatta, koetan saada niitä näppysiini vielä messuilta tai kirjastosta.

(tosin huonetilamme huutavat, että älä... nimim. suursiivousta vastikään tehnyt)


Jotta jos etsit jo kirjoja pukinkonttiin- tässäpä kuvitetussa Potterissa jo yksi melko vahva ehdokas <3!


"JORDAN! MAKSETAANKO SINULLE TULISALAMAN MAINOSTAMISESTA?
JATKA SELOSTUSTA!"

- J.K. Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Allu metsässä

Debi Gliorin kirjat ovat olleet minusta usein hieman liian imeliä. Nappasin kuitenkin Allu metsässä -kirjan (Kustannus-Mäkelä, 2017, suom. Terhi Leskinen) kirjastosta syysaiheensa vuoksi- ja mikä löytö! Allut ovat täydellisen pituisia ja tunnelmaisia iltasatuja!





Allu -kirjasarja taitaa sopia varsinkin hyvin pienille kuulijoille. Kuvitus on suloisen kaunista, isokokoista ja sinänsä selkeää. Allu metsässä -kirjassa kirjan tarina on mukavan hyväntuulinen. Tarinassa Allu keksii kaikenlaista tekemistä metsässä sopivien ääntelyiden kera. Ja lopuksi: "Allu auttaa isäpupua kantamaan aarteet kotiin.". Kuvasta näkee tilanteen suloisen totuuden.

Mukavia syksyn ruskaretkiä kaikille koosta riippumatta!


"Hu-hu-hui, kuka siellä?
Allu-pöllö se vain liitää puusta puuhun."

- Allu metsässä

perjantai 6. lokakuuta 2017

Metteborgin kootut seikkailut

Muistat toivottavasti Dunnen? Metteborgin kootut seikkailut ovat Dunne -kirjojen spin off, eli kertookin Dunnen kaverin koulupolusta. Tarinoissa seikkailevat myös Kudden ja Benni Bing Bong. Kirjan ovat kirjoittaneet Rose ja Samuel Lagercrantz ja kuvitus on Eva Erikssonin.


Ja juttuhan menee niin, että kun näiden kirjailijoiden kirjan avaa, niin se on luettava loppuu saakka, sillä tarinat ovat arkipäiväisyydessään valtavan kiehtovia! Metteborgin tarinoissa kerrotaan muun muassa hienosti kaverisuhteista ja ristiriidoista. Benni Bing Bong on vauhdikas jätkä mutta onko oikeastaan muilta reilua kutsua häntä Bing Bongiksi, niin hauskaa kuin se onkin? Kirja avaa hienosti ja rohkeasti erilaisia näkökulmia kaverien välisistä suhteista.

Myös kuvituksessa on maalaisjärkimäistä realismia,
joka ottaa mukavasti kantaa arkipäivän tilanteisiin.

Kirjassa on myös hauskasti kuvattu koululaisen arkielämää koulussa. Opettaja saa yllättäin sydänkohtauksen ja joutuu sairauslomalle- millainen sijainen tulee ja millaiseksi luokka muuttuu uuden opettajan kanssa? Koulussa hääräilee nykyaikaisesti myös koulukuraattori, jonka kodikkaassa huoneessa selvitellään riitatilanteita. Uskaltaapa joku valehdellakin...


Olemme lukeneet Metteborgia nuorimmaiseni kanssa jo kahteen otteeseen. Myös uusin Dunnen elämää -kirja odottaa vuoroaan. Ja kylläpä näitä lukeekin mielellään! Kirjan kuvitus ja tekstinmäärä on uskomattoman koukuttavassa suhteessa ja pitempikin kirja hujahtaa, vaikka tarkoituksena on lukea vain osa... Tarinoiden Melukylämäisyys ja henkilöhahmojen aitous koskettavat sekä kuvin että tarinoin lumoavalla tavalla. Dunne on ehdottomasti aikansa kovimpia kirjasarjoja Metteborgeineen ja suoranainen klassikko jo syntyessään! Toivottavasti olet löytänyt itsesi näiden hauskojen, rohkeiden ja elämänmyönteisten lastenkirjojen äärelle. Suursuositus!


"Nyt kerromme jotain aivan uutta,
se tapahtui ruokavälkällä.
Kaikki tekivät lumipalloja,
vaikka se oli kiellettyä."

- Metteborgin kootut seikkailut (Kustannus-Mäkelä, 2017, suom. Raija Rintamäki, esittelykpl)

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Valitse lemmikki ...ja opi pitämään siitä huolta

Katarina Belajovan ja Petrsa Bartikován kirjoittama ja Aneta Zabkován kuvittama Valitse lemmikki ...ja opi pitämään siitä huolta (Otava, 2017, suom. Sari Luhtanen, esittelykpl) on suloisesti piirretty lasten tietokirja erilaisista lemmikeistä. Paksusivuisemman kirjan aukeamilta löytyvät myös  lisä"pikkukirjat" ja aluksi kirjassa on eläinhyrrä, josta näet kyselyn lopuksi mihin kategoriaan lemmikinhankkijana kuulut.


Lemmikin hankkiminen on vastuullista puuhaa ja kaikilla ei ole mahdollista saada lemmikkiä esimerkiksi allergioiden vuoksi. Kirjassa on tavanomaisten kissojen ja koirien lisäksi esitelty myös liskoja, sirkkoja ja kotiloitakin. Kirjassa on koetettu kuvailla mitä kunkin eläimen hoito pitää sisällään. En mene takuuseen ihan kaikesta tekstistä, joskin kultakalamaljat sentään kiellettiin mutta samalla sirkalle kuvattiin sopivaksi vanha hillopurkki...



Eläintietokirja on varmasti monen eläinrakkaan mieleen. Tämäkin kirja toimisi hyvin pulpettikirjana jos haluaisi lukea lyhyissä pätkissä pieniä juttuja. Teksti on melko pientä mutta selkeäfonttista.
Tyttäreni mielestäni kirjassa oli parasta "ne hamstrerit ja kissat ja koirat", eli ilmeisesti kuvitus osui kohdalleen- ja sehän onkin kovin söpöä, hauskaa ja hempeää!


"Koira tarvitsee säännöllistä ulkoilua.
Kävelyretkillä se saa loikkia ja päästää höyryjä. Joudut ehkä
heräämään vähän aikaisemmin, mutta eihän se haittaa!
Kais inä tekisit mitä vain parhaan ystäväsi puolesta?"

- Valitse lemmikki ...ja opi pitämään siitä huolta

maanantai 2. lokakuuta 2017

The Ninjago Movie, kuvitettu opas

Jatketaan linjalla: kaikki lukeminen on hyvästä. The Ninjago Movie kuvitettu opas ei houkuttele minua kirjan ääreen, mutta se taatusti houkuttelee tuhansia ja taas tuhansia pikkulegoilijoita. Ja vaikka elokuvat olisivatkin vielä liian jänniä katsottaviksi, on onneksi näitä kirjoja, joiden avulla voi päästä henkilöhahmoihin, paikkoihin ynnä muuhun ja jatkaa taas leikkiä Ninjago:n maailmassa.


Kirjassa on siis varsin voimakas kuvitus ja kuvituksen ympärillä pääotsikon alla pieniä "tietoiskuja" asiaan liittyen. Tämä kirja voisi olla hyvä pulpettikirja, koska lukemista voisi tehdä pikkupätkissä.



Kiinnostavien kuvien lisäksi minusta tässä on onnistuttu pitämään kokonaisuus selkeänä. Joskus tuntuu, että uudet tietokirjat ovat vähän liiankin runsaita ja repaleisia. Tässä on minusta kuitenkin melko selkeä linja. Teksti usein valkealla pohjalla ja osittain fonttikin isompaa. Kirjaa olisi helppo lukea myös rinnakkaislukuna. Meillä lukupuolen hoiti itsenäisemmin koululainen. Äiti vain tsekkaili kirjan kokonaisuutta ja osia, jotta sai vinkin teille jakoon :D


Niin, että lorvaileeko teilläkin pieni kaveri, jolle lukeminen olisi hyvästä? Kipsin kapsin kirjastoon ja kirjakaupoille ja katselemaan mitä kaikkea on tarjolla. Varmasti jokaisen intresseihin löytyy jotakin! Ninjago-go-go-go!


"Tärkeintä on kuunnella sisintään."

- Julia March: The Ninjago Movie kuvitettu opas (WSOY, 2017, suom. Tommi Järvinen, esittelykpl)